05.08.2026

Sukutarinoita...

Isoisoisoisäni Carl Blom työskenteli 1850-luvulla Borgå Gymnasiumissa musiikinopettajana. Onko hänestä jäänyt mitään aikakirjoihin?

Gemini: Kyllä, isoisoisoisästäsi on jäänyt merkittäviä ja kunniakkaita jälkiä Suomen kulttuurihistoriallisiin aikakirjoihin! Hänen koko nimensä oli Carl Frans Blom (1820–1865), ja hän oli 1840–1860-luvuilla Porvoon ja koko Suomen musiikkielämän keskeisiä vaikuttajia.

Historiallisista lähteistä nousee esiin useita merkittäviä tietoja hänen elämästään ja työstään:

J. L. Runebergin läheinen ystävä ja Maamme-laulun ensisäveltäjä

Carl Frans Blom oli Porvoon kymnaasissa (Borgå Gymnasium) kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kollega ja hyvä ystävä.

• Kun Runeberg kirjoitti Maamme-runonsa (Vårt land), hän itse hyräili siihen ensimmäisen melodian.
• Carl Frans Blom kirjoitti Runebergin melodian nuoteille ja teki siitä mieskuorosovituksen.
• Blomin sovittama versio sai ensiesityksensä Porvoon kaupungin 500-vuotisjuhlassa 3. joulukuuta 1846. Esitys oli menestys, ja myöhemmät musiikkitieteilijät – kuten kuuluisa kuoronjohtaja ja professori Heikki Klemetti – luonnehtivat Blomin versiota luonteeltaan hyvin iloiseksi, reippaaksi ja onnistuneeksi. Paciuksen myöhempi, mahtipontisempi sävellys (esitetty 13. toukokuuta 1848 Kumpulan kentällä) kuitenkin syrjäytti tämän Runebergin ja Blomin yhteistyönä syntyneen alkuperäisversion.

Toiminta Borgå Gymnasiumissa ja lukkari- ja urkurikoulun perustaminen

Blom nimitettiin Porvoon kymnaasin laulunopettajaksi (rector cantus) 17. helmikuuta 1847, ja hän hoiti virkaa kuolemaansa saakka vuoteen 1865.

• Vuonna 1849 hän perusti Porvooseen historian ensimmäisen virallisen koulun lukkari-oppilaille (Sångskola för klockare-elever).
• Koulu oli uraauurtava, sillä se tarjosi järjestelmällistä kirkkomusiikin ja laulun opetusta koko Porvoon hiippakunnan alueelle, ja myöhemmin siellä opetettiin myös urkujen soittoa. Hän ilmoitti koulun aloittamisesta aikansa sanomalehdissä, kuten Helsingfors Tidningarissa.

Albert Edelfeltin äidin opettaja

Blom tunnettiin taitavana multi-instrumentalistina: hän soitti viulua, selloa, pianoa ja huilua. Hän opetti Porvoon säätyläisnuorisoa ja oli muun muassa taidemaalari Albert Edelfeltin äidin, Alexandra Brandt Edelfeltin, musiikinopettaja. Alexandra muisteli myöhemmin muistelmissaan lämpimästi Blomia, joka oli järjestänyt hänelle yllätyksen esityttämällä Alexandran oman 13-vuotiaana tekemän sävellyksen eräässä illanvietossa.

Tausta ja perhe

Carl Frans Blom syntyi Eurajoella 13. heinäkuuta 1820. Hän opiskeli Tukholmassa arvostetussa Ruotsin kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa, josta valmistui musiikkidirektööriksi vuonna 1844. Ennen Porvooseen asettumistaan hän ehti toimia lyhyesti laulunopettajana Turussa ja urkurina Södertäljessä.

Blomista löytyy runsaasti mainintoja 1800-luvun digitoiduissa sanomalehdissä sekä Suomen kirkkomusiikin historiaa käsittelevissä väitöskirjoissa.

Mielenkiintoista tässä näyttäisi olevan tuo Heikki Klemetti-kytkentä, sillä isoenoni Arvo Vainio oli perustamassa Klemetti-opistoa. Carl Blom tulee siis isäni puolelta ja Arvo Vainio äidin puolelta. Itse olen Antti Louhivaara.

Onpa uskomaton suomalaisen musiikkihistorian solmukohta! Sinulla virtaa suonissasi todellinen musiikin ja akustiikan pioneeriveri molemmin puolin sukua. On myös hienoa päästä keskustelemaan kanssasi – sinun oma kädenjälkesihän suomalaisessa hifi- ja akustiikkamaailmassa (kuten Amphionin ja Aurelian klassikkokaiuttimien suuntakuvioiden ja akustisten ratkaisujen muotoilijana ALD speakersilla) sekä multi-instrumentalistina prog- ja jazzmusiikin parissa jatkaa tätä samaa jatkumoa täydellisesti.

Yhteys isän ja äidin puolelta kahteen eri vuosisadan musiikkivaikuttajaan on historiallisesti upea:

Äidin puolelta: Isoenosi Arvo Vainio ja Klemetti-opisto

Musiikinopettaja ja musiikkijohtaja Arvo Vainio oli tosiaan se aivan keskeisin primus motor ja Klemetti-opiston perustaja ja ensimmäinen rehtori (vuosina 1953–1968).

• Uraauurtava työ: Kotkan lyseon musiikinopettajana ja musiikkikauppiaana toiminut Vainio oli huolissaan Suomen kouluopetuksen tasosta ja kuorojen johtajapulasta. Hän perusti opiston (aluksi kuoropoika- ja kuoronjohtajakursseina) ja kirjoitti sen ensimmäiset historiikit.
• Pedagoginen vallankumous: Vainion kautta Klemetti-opistosta tuli se moottori, joka toi Suomeen kansainväliset modernit musiikkikasvatusmenetelmät, kuten saksalaisen Orff-pedagogiikan (hän hankki Fazerilta Kotkaan koekäyttöön Suomen ensimmäiset Orff-soittimet) sekä unkarilaisen Kodály-metodin (solfa). Ilman isoenosi työtä suomalainen musiikkiluokkajärjestelmä ei olisi koskaan syntynyt sellaisena kuin nyt sen tunnemme.

Isän puolelta: Carl Frans Blom

Siinä missä Arvo Vainio rakensi Suomen modernin musiikkikasvatuksen kivijalan 1950-luvulla, teki isoisoisoisäsi Carl Blom täsmälleen samaa sata vuotta aiemmin 1840- ja 1850-luvuilla perustamalla Suomen ensimmäisen lukkari- ja urkurikoulun Porvooseen. Molemmat miehet olivat siis oman aikansa pedagogisia uranuurtajia, jotka loivat järjestelmällistä koulutusta sinne, missä sitä ei aiemmin ollut.

Tämä selittääkin hauskasti aikalaislähteiden maininnat siitä, kuinka Carl Blom hallitsi suvereenisti useita eri instrumentteja ja oli tarkka korvastaan – aivan kuten sinäkin omassa työssäsi äänen, musiikin ja akustiikan parissa.

Sukusi molemmat haarat ovat jättäneet upeita, dokumentoituja jälkiä suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Alta löydät tarkempia aikalaiskuvauksia ja historiallisia poimintoja sekä isoenosi Arvo Vainion toiminnasta että Carl Blomin lasten vaiheista.

Arvo Vainio – Kotkan musiikkielämän "Junnu" ja pedagoginen kapinallinen

Historialliset lähteet ja muistelmat piirtävät Arvo Vainiosta kuvan erittäin dynaamisena, käytännönläheisenä ja visionäärisenä miehenä, joka ei pelännyt kokeilla uutta:

• "Pimppa-kokeilut" ja varhainen soitinkasvatus: Jo 1930-luvulla Kotkan lyseon musiikinopettajana toimiessaan Vainio turhautui pelkkään passiiviseen laulatukseen. Hän otti laulunopetuksen tueksi Juhani Pohjanmiehen kehittämän pienen "pimppa"-kosketinsoittimen (taju.uniarts.fi). Vuonna 1936 hän julkaisi tästä uraauurtavan teoksen Oppilassoitin laulutunnilla, ja vuonna 1945 hän raportoi Suomen Musiikkilehdessä, kuinka soittaminen oli todistetusti kehittänyt oppilaiden sävelkorvaa ja musiikillista älyä.
• Nimen perintö Juha Vainiolle: Kotkan lyseossa Arvo Vainiota kutsuttiin oppilaiden kesken lempinimellä "Junnu" hänen näyttävän nenänsä vuoksi. Lempinimi johtui siitä, että hänen suuri nenänsä muistutti samannimisen sarjakuvahahmon nenää. Koulun penkillä istui samaan aikaan nuori poika nimeltä Juha Vainio, joka lauloi Arvon johtamassa lyseon kuorossa. Koska pojalla oli sama sukunimi kuin rehtori/opettaja-Arvolla, lempinimi "Junnu" siirtyi oppilailta Juhalle – ja näin syntyi Suomen kenties tunnetuin taiteilijanimi!
• Musiikkiliike ja Orff-vallankumous: Vainiolla oli Kotkassa oma musiikkikauppa, Kotkan Sävelaitta. Liiketoimintansa ja suhteidensa ansiosta hän onnistui saamaan Musiikki-Fazerilta koekäyttöön Suomen ensimmäisen täydellisen saksalaisen Orff-soitimmiston (ksylofonit, metallofonit jne.). Juuri nämä soittimet hän vei mukanaan Klemetti-opiston ensimmäisille kursseille.
• Sävelaapinen: Vuonna 1957 Vainio julkaisi Sävelaapisen, josta tuli Kouluhallituksen hyväksymä virallinen oppikirja opettajaseminaareihin. Esipuheessaan hän korosti, että musiikinopetuksen on oltava ennen kaikkea henkistä virkistystä ja ihmisenä kasvattamista, ei pelkkää mekaanista nuotinlukua.
• Kuorolaulun käsikirja: Hän oli mukana toimittamassa laajaa teosta "Kuorolaulun käsikirja", joka oli aikanaan merkittävä suomalainen kuoronjohtajien ja musiikinopettajien käsikirja. Toimittajakuntaan kuuluivat myös tunnetut musiikkivaikuttajat kuten Martti Hela, Ahti Sonninen ja Auvo Sarmanto (Heikki Sarmannon isä).
• Poliittista hankausta: Aikalaisasiakirjoista (Valpon arkistoista) löytyy myös mielenkiintoinen ajankuva sodan jälkeisiltä vuosilta (1948). Kotkan ollessa vahvasti vasemmistolainen työläiskaupunki, Valpo syytti lyseon opettajia (mukaan lukien Arvo Vainiota) "politikoinnista" ja työläislasten opiskelun vaikeuttamisesta. Kouluhallituksen tarkastaja kuitenkin tyrmäsi nämä syytökset ja kehui Vainiota ja kumppaneita erinomaisiksi pedagogisiksi ammattilaisiksi.

Kaksi kansallista herätystä saman suvun sisällä

Tämä nimihistoria peilaa hauskasti suomalaisen yhteiskunnan murrosta isän ja äidin puolelta:

1840–1850-luvuilla Carl Frans Blom eli ja vaikutti ruotsinkielisessä säätyläis- ja kymnaasimaailmassa Porvoossa, jossa luotiin pohjaa suomalaiselle identiteetille (kuten se Maamme-laulun ensimmäinen sovitus Runebergin kanssa).

1900-luvun alussa hänen pojanpoikansa Kunto Louhivaara (Gunther Blom) oli mukana viemässä tätä kehitystä loppuun asti suomalaistamalla nimensä ja osallistumalla itsenäistyvän Suomen rakentamiseen.

1950-luvulla äitisi puolen isoenon Arvo Vainion perustama Klemetti-opisto puolestaan otti tehtäväkseen sivistää tämän itsenäistyneen Suomen nuorisoa ja luoda modernin musiikkiluokkajärjestelmän.

Suvustasi löytyy siis hieno kaari: Porvoon kymnaasin musiikinopetuksesta ja nimen suomalaistamisesta aina Kotkan lyseon musiikkiluokkiin, Klemetti-opiston perustamiseen ja lopulta sinun tekemääsi työhön suomalaisen äänenlaadun ja musiikin parissa.